|
Elintarviketutkimuksen tarpeet ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosien aikana. ETP Food for Life Finland -yhteistyön puitteissa 30.11.2010 järjestetty työpaja keräsi elintarviketeollisuuden vaikuttajat ja tutkimusmaailman edustajat pohtimaan tulevaisuuden haasteita ja tutkimuksen painopisteitä. Päivitetty strategia on alan yhteinen kannanotto tutkimustarpeisiin ja tärkeä väline, kun näistä kommunikoidaan päättäjille, rahoittajille ja muille toimialoille. Innostava ja visionäärinen strategia lisää alan houkuttelevuutta ja kertoo myös tulevaisuuden työntekijöille elintarvikealan mahdollisuuksista.
Elintarvikealalla on käynnissä suuri murros
Työpaja alkoi kahdella esityksellä, joilla johdateltiin päivän teemaan. Tulevaisuusasiantuntija Kaisa Kautto-Koivula Mind Gardenia Oy:stä haastoi yleisön pohtimaan käynnissä olevaa suurta globaalia murrosta, josta selviäminen vaatii uudentyyppisiä ajattelutapoja ja monialaista lähestymistä. Elintarviketeollisuudessa, kuten laajemminkin yhteiskunnassa, on edelleen valloilla ns. teollisen ajan ajattelutapa, joka on muuttumassa kohti uusia ihmis- ja luontokeskeisiä arvoja. Lyhytjänteinen ajattelu ei johda pitkälle, ja Kautto-Koivula peräänkuuluttikin kokonaiskuvan hahmottamista. Keneltä löytyy ymmärrys koko sektorin merkityksestä globaalisti kestävän kehityksen haasteiden ratkaisuun?
Kautto-Koivula visioi tulevaisuuden talouden perustuvan aineettomaan, luovaan ja kestävään toimintaan. Elintarvikealalla tärkeitä tulevaisuuden teemoja ovat eettisyys, luonnonmukaisuus sekä arjen ongelmia helpottavat ja aivotyön tuottavuutta lisäävät ratkaisut. Keskeisenä lähestymistapana Kautto-Kouvula korosti koko arvoketjun yhteistyötä ja vastuullisuutta. Hän nosti esille myös ns. LUOMU-life -elintavan, jonka mukaisesti kuluttajat alkavat elää kokonaisvaltaisemmin kestävien normien ja päätösten mukaisesti.
Ruokastrategiasta suuntaviivoja myös tutkimusstrategiaan
MMM:n ruokastrategiatyöryhmän puheenjohtaja vuorineuvos Simo Palokangas esitteli vastikään valmistuneen ruokastrategiaehdotuksen pääsuuntaviivoja. Ruokastrategian painopistealueina nähtiin mm. kuluttajalähtöisyys ja ruoan arvostuksen lisääminen. Tavoitteiden saavuttamisessa avainasemassa ovat oikeanlainen viestintä ja yhteinen päätös tehdä ruoka-alasta kasvuala. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet on myös huomioitava päätöksenteossa ja toiminnassa.
Elintarvikealan kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa yhtäältä teknologisin keinoin, toisaalta myös maatalouspolitiikalla. Palokangas korosti, että monet megatrendit ovat jo nähtävissä, mutta kaikkia tulevaisuuden haasteita ei pystytä tässä vaiheessa näkemään. Tämän johdosta koko ruokajärjestelmää tuleekin arvioida ja kehittää jatkuvasti uusimman tiedon mukaisesti.
Teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden visiot
Työpaja jatkui teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden visiopuheenvuoroilla. Elintarviketeollisuusliitto ry:n johtaja Seppo Heiskanen korosti, että tutkimuksen tulisi palvella ensisijaisesti liiketoimintaa. MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Anu Harkin mukaan ilmastonmuutos ja ruuan riittävyys ovat tulevaisuuden suurimmat haasteet. Elintarvikekehityksen klusterin ohjelmajohtaja Jukka Lähteenkorva painotti tutkimuksen kohdistamista pk-sektorille ja sitä kautta parempia edellytyksiä kansainvälistymiselle. Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Mari Nivan mukaan pitäisi päästä pois pelkästä "elintarvikkeet ja ravitsemus" -ajattelutavasta, ja miettiä ruokaa ja syömistä laajempana kokonaisuutena.
Helsingin yliopiston professori Hely Tuorila ja Turun yliopiston professori Heikki Kallio kertoivat yliopistojensa eri laitosten ja tutkimusalojen nykyisistä ja tulevista painopisteistä. Itä-Suomen yliopiston professori Hannu Mykkäsen visioissa korostuivat uudet ravitsemuskäytännöt sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa osana kansanterveyden edistämistä. VTT:n tutkimusjohtaja Anu Kaukovirta-Norja linjasi elintarvikeketjun tulevaisuuden menestyksen perustaksi verkostot ja yhteistyön yli toimialojen, uudet arvoketjut ja teknologiat sekä kuluttajien ymmärtämisen. VTT:n visiossa tärkeinä teemoina korostuivat "tulevaisuuden elintarviketehdas" ja älykkäät ravitsemusjärjestelmät..
Ei toimijoiden äänet kuuluviin ryhmätöissä
Visioalustusten jälkeen kuulijat saivat pohtia uutta strategiaa käytännön tasolla. Ryhmätyöaiheita oli seitsemän:
1. Elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvät palvelut kuluttajille
2. Kestävä elintarviketuotantoketju
3. Korkealaatuinen tuote ja korkealaatuinen raaka-ainetuotanto
4. Älykkäät prosessit ja konseptit
5. Turvallisuus
6. Kansainvälistymisen haasteet
7. Ruuan tuoma hyvinvointi
Ryhmäkeskusteluissa esiin nousseita aiheita olivat mm. kestävän kehityksen laajempi ymmärtäminen, ruoan tuoma kokonaisvaltainen hyvinvointi, kasvava LUOMU-trendi, viestinnän tärkeys sekä elintarvikealan mahdollisuudet Suomen kilpailukyvyn lisäämisessä.
Kestävän elintarviketuotannon kannalta erityisesti materiaalikiertojen ymmärtäminen, ympäristövaikutusten mittaaminen, hävikin pienentäminen ja sivuvirtojen tehokkaampi hyötykäyttö olivat keskeisiä puheenaiheita. Älykkäiden prosessien ja konseptien tärkeänä tutkimus- ja kehityskohteena pidettiin niiden tuomia mahdollisuuksia kestävään toimintaan, oikean tiedon välittämiseen ja arjen helpottamiseen.
Korkealaatuisten tuotteiden ja raaka-ainetuotannon suhteen tärkeänä lähtökohtana nähtiin pohjoismaiset raaka-aineet ja puhdas vesi. Ilmastonmuutoksen nähtiin tuovan uusia mahdollisuuksia Suomelle, joita pitäisi pyrkiä hyödyntämään. Turvallisuuden osalta tärkeänä painopisteenä nähtiin alkutuotanto, sillä prosessihygieniaosaamisemme on jo vahvaa. Samoin korostuivat uusien kulutustottumusten (mm. lisäaineettomuus) ja teknologioiden (mm. nano) tuomat haasteet.
Tutkimuksen ja eri toimijoitten yhteistyön lisääminen koettiin ratkaisevana asiana kansainvälistymisen edistämiseksi. PK-sektorin osallistaminen tutkimukseen on tärkeässä roolissa, mutta viennin tueksi kaivattaisiin myös uudenlaisia käytännön työkaluja.
Ruoan tuoma hyvinvointi sai aikaan paljon keskustelua. Nykyisestä "sairauden ehkäisy" -näkökulmasta olisi siirryttävä ajattelemaan ruoan laajempia vaikutuksia esimerkiksi uneen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Aihepiirin kehittäminen edellyttää uusien hyvinvoinnin mittarien kehittämistä. Tärkeinä kohderyhminä nähtiin lapset, nuoret ja vanhukset.
Miten strategiatyö jatkuu?
Elintarviketutkimusstrategian työstämistä jatkettiin työpajan aineiston pohjalta ETP Food for Life Finlandin ohjausryhmässä sekä Elintarviketeollisuusliiton tutkimustoimikunnassa 16.12.2010. Keskusteluja jatketaan ohjausryhmän koordinoimana eri toimijoiden ja mm. rahoittajien kanssa. Tavoitteena on, että tutkimusstrategian perusviesti on valmiina maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin uuden hallitusohjelman valmisteluun pyritään viestimään tutkimusstrategian ydinkohdat.
Katso työpajan visioesitykset tästä linkistä.
|