ETP Food For Life Finland

FoodDrinkEurope, the trade body representing Europe’s food and drink manufacturers, welcomes the publication of the European Commission's Communication on “Building the Single Market for Green Products” and its related Recommendation on Product Environmental Foot Print Methodology.

» Read more

Marjoilla on havaittu olevan useita terveydelle suotuisia vaikutuksia. Uuden tutkimustiedon mukaan suomalaiset marjat, kuten mansikka, mustaherukka, mustikka ja puolukka tasaavat verensokerin vaihtelua ja insuliinin pitoisuuksia aterioinnin jälkeen. Tällöin verensokerin vaihtelusta johtuvat vireystilan muutokset tasoittuvat ja kylläisyyden tunne kestää pidempään. Tulokset käyvät ilmi vasta julkaistusta raportista, joka kokoaa yhteen marja-alan tieteellisen tutkimustiedon.

Tutkimuksissa on selvitetty marjojen vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin sekä aivojen, silmien, virtsateiden, ihon ja limakalvojen terveyteen. Tulosten mukaan marjojen nauttiminen on suositeltavaa niiden erinomaisen ravintosisällön vuoksi. Marjat ovat myös hyviä ja monipuolisia polyfenolien lähteitä. Runsaasti
polyfenoleja sisältävän ruokavalion on todettu vähentävän muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä.

Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja Oy Foodfiles Ltd kokosivat yhteen marja-alan uusimman tutkimustiedon Elintarvikekehityksen osaamisklusterin (OSKE) toimeksiannosta. Kyseessä on kolmas suomalainen marja-alan tieteellisen tutkimustiedon kokoava raportti, jossa päivitetään aiempien yhteenvetojen
tutkimustulokset. Tutkittuja marjalajeja ovat karpalo, puolukka, mustikka, variksenmarja, mustaherukka, tyrni, lakka ja uutena lajina viime vuosina paljon tutkittu mansikka.

Raportissa huomioidaan erityisesti marjojen terveysvaikutukset, joissa olisi potentiaalia terveysväitteiksi EU:ssa, ja tulosten mahdolliset hyödyntämisnäkymät yritysten tutkimusten suuntaamisessa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Selvitys koostuu lyhyestä loppupäätelmäosasta sekä yhdeksästä erillisosasta, joista ensimmäinen käsittelee marjojen
ravintosisältöä, ravitsemusväitteitä, polyfenolikoostumusta ja muita mahdollisesti terveysvaikutteisia ainesosia. Muissa osioissa käsitellään tutkimustietoa ja terveysväitteitä marjakohtaisesti sekä usean marjan seoksissa.

Selvitys marjojen terveysvaikutusten kliinisestä tutkimusnäytöstä -raportin voi ladata Elintarvikekehityksen klusterin sivuilta. Osken sivulla myös muuta tietoa marjaseminaarista.

Rahasto-ohjelma toteutetaan yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa siten, että rahastojen pääomista vähintään puolet kerätään yksityisistä lähteistä. Valtion rahoitus ohjelmaan kanavoidaan Tekesin kautta alkaviin yrityksiin keskittyviin rahastoihin ja Suomen Teollisuussijoituksen kautta kasvurahastoihin. Yksityisiä sijoittajia kannustetaan alkavien yritysten rahastoihin tarjoamalla niille valtion sijoitusta parempi tuotto. Rahasto-ohjelma on kymmenen vuoden mittainen. Valtio kiinnittää erityistä huomioita siihen, että rahasto-ohjelma ei aiheuta markkinoille häiriötä.

» Lue lisää

The European Food Safety Authority, EFSA, has published a report on the pesticide content of food sold in Europe. According to the annual report, food produced in Finland is the cleanest in Europe.

70.8 per cent of the food produced in Finland did not contain any traces of pesticides. Half of the food produced in the whole of Europe was completely clean. Pesticide residues were detected, but in very small amounts.

EFSA’s report is based on a comprehensive study which analysed more than 77 000 food samples tested in 2010. The study included food produced in the EU countries as well as outside the Union.

In general, just under three per cent of food samples available in Europe contained pesticide residues that exceeded the EU’s maximum residue level. According to the study, residues in food do not cause health risks to consumers.

» Read more

Elintarviketeollisuuden kehitys on melko vakaata, vaikka kustannukset nousevat eikä kotimainen kysyntä kasva. Yritysten kilpailukyky koostuu monesta tekijästä. Osa yrityksistä hakee kasvua kansainvälistymällä, osa parantaa tuottavuuttaan investoimalla tuotantoprosessien automatiikkaan tai perustaa uusia toimipisteitä. Tuoteuutuuksia tai tuoteparannuksia kehitetään.

Ruoan hinta nousee yleistä hintojen nousua nopeammin ja lisää siten alan liikevaihdon kasvua. Korotuspaineita on erityisesti lihavalmisteissa. Leipomovalmisteissa liikevaihto kasvaa johtuen osin hinnan noususta ja osin kulutusmuutoksista.   Hinnan nousut tasaavat kulutusta. Toisaalta kiristynyt markkinatilanne painaa tuotteiden hintoja alas.  Lisäarvotuotteiden kehittäminen ja jalostusarvon nostaminen mahdollistavat myös liikevaihdon kasvua.

Elintarviketeollisuus on erittäin merkittävä kotimarkkinatoimija ja Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja, ja tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuudenala. Tuotannon bruttoarvo vuonna 2012 oli 11,3 miljardia euroa ja jalostusarvo 2,5 miljardia euroa. Tutkimus- ja tuotekehittelypanostus on noin 3% jalostusarvosta.

Lue lisää TEM:n arviosta Elintarviketeollisuuden tulevaisuusnäkymiksi.

Huomisen ruoka ei ole vain terveellisyyttä, turvallisuutta ja vastuullisuutta, vaan se on myös iloa ja intohimoa. Tällaisen evästyksen sai ruokastrategiaa vuoteen 2030 valmisteleva työryhmä Huomisen ruoka -seminaarissa Helsingissä.

» Lue lisää

FoodDrinkEurope's Small and Medium-Sized Enterprise website aims to communicate the value of SMEs to the European economy,  specifically in the highly diverse food and drink sector with 274,000 companies, 99.1% of which are food and drink SMEs.

FoodDrinkEurope works on behalf of SMEs and aims to develop the competitiveness of Europe’s food and drink industry by putting a special emphasis on the specific needs of SMEs as regards to;

• Simplifying policies,
• Reducing administrative burdens in food science, health and nutrition, competitiveness and environmental sustainability,
• Improving access to finance,
• Developing research programmes,
• Facilitating SME access to international markets.

» Read more

Team Finland ei ole uusi organisaatio eikä uusi kerros ylimääräistä byrokratiaa, vaan olemassa olevan, julkisrahoitteisen toiminnan tuomista yhteisen, entistä yksinkertaisemman sateenvarjon alle. Samalla työn tehokkuus ja vaikuttavuus kasvaa. Kyseessä on mittava hanke, joka etenee ja syvenee asteittain. Lue lisää. 

Kansallinen innovaatiojärjestelmä on laaja-alainen kokonaisuus, jonka muodostavat uuden tiedon ja osaamisen tuottajat, niiden hyödyntäjät sekä näiden väliset moninaiset vuorovaikutussuhteet. Innovaatiojärjestelmän keskeiset osat ovat koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä tietointensiivinen yritystoiminta. Monipuolinen kansainvälinen yhteistyö on järjestelmän läpikäyvä piirre. Research.fi -tietopalvelu sisältää avaintilastoja sekä muuta Suomen tiedettä ja innovaatiotoimintaa kuvaavaa tietoa. Palvelussa on myös linkkejä syventävään taustatietoon: tilasto- ja muihin julkaisuihin, asiakirjoihin sekä tietokantoihin.

TEM:n Elinkeino- ja innovaatio-osasto vastaa kansallisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan suunnittelusta, toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta. Osasto edistää toimillaan yritysten ja toimialojen uudistumista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä sekä vaikuttaa kansainvälisesti kilpailukykyisen yritysympäristön ylläpitämiseen Suomessa. Elinkeino- ja innovaatio-osaston tavoitteet löytyvät TEM:n sivulta.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen (t&k) varataan valtion tämän vuoden budjetissa kaksi miljardia euroa. Organisaatioista yliopistot käyttävät t&k-rahoista 576 miljoonaa ja Tekes 542 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian ja valtion tutkimuslaitosten osuus on 630 miljoonaa euroa. EU:lta tuleva tutkimusrahoitus kasvaa yli 5 miljoonaa euroa miltei 52 miljoonaan euroon.